Well my name's not Alice but I know how she felt
When her world started turning into something else

cuties

"some of the most beautiful things are unexpected (kind of like you)"

maanantai 14. marraskuuta 2011

just a little bit louder.

Ou. Mai. Kaad!! mulla on 3 lukijaa!! itseasiassa 4 mutta julkisesti 3!! hei sinulle uudelle ihanuudelle! :) olette kaikki tooosi tärkeitä!!!


juu eli tulin selittelemään teille mun viikonlopun fiiliksistä.
elikkä menin perjantaina isänluokse maalle, landelle, pikku kylään jonka nimi on Laitila. jos joku ei tiedä missä se on, niin hänen ei tarvitsekkaan tietää. mitätön pikkupaikka. rakastan sitä silti. siellä minä käyn joka toinen viikonloppu, vaikkakin nyt se on jäänyt vähän vähäisemmälle, enkä ollut nähnyt isääni tai poijua, joten minua jännitti ihan hirveästi mennä sinne pitkästä aikaa. kaiken lisäksi pitkän vierailutaukoni syy on huulikoruni, josta minä ja isäni aika mukavaisasti riitelimme.
kuitenkin astuin bussiin ja hoin mielessäni, ettei minulla ollut mitään hävettävää tai pelättävää. hänhän on minun isäni, ja tämä on minun naamani eikä hänen. kun laitilan vesitorni näkyi sateisesta bussin ikkunasta, mahaani kouraisi ikävästi. siinä se tuli. paniikkikohtauksen alku. kuitenkin sain itseni pidettyä kasassa ja selvisin bussiasemalle asti. sieltä kipusin bussista ulos, ja näinkin tutun auton ikkunasta kaksi terävää katsetta.
'moi!'
'moi vaan...'
'miten on koulussa menny?'
'ihan hyvin..'
ei muuta. onneksi.

Äitipuoleni ja isäni puhuivat jostain asunnosta jota he olivat käyneet katselemassa. eiväthän he oikeasti mitään uutta taloa olisi ostaneet, ei meillä ole oikeastan edes kunnolla rahaa mihinkään muhunkaan. hyvä jos elämiseen.
'poiju on lähtenyt jo varmaan kaupunkiin'
'joo.. uskon'
 
'sittenku meet ylös, ni kato onko Creme lihonu, ku me ei oikee huomata sitä ku nähdään se joka päivä.'
'ymmm.. joo..'
ihana kolmas kissamme Creme on ollut siitä asti tosi laiha kun meille muutti, sillä  N (äitipuoli) antoi ensimäisen puolivuotta sille koiran raksuja!! kyllä kuulitte oikein! minulla tästä ei ollut mitään käryä, joten en voinut vastustella. kun huomasin kissan laihtuvan, sanoin siitä poijulle, joka sanoi antavansa sille ruokaa tarpeeski. minähän ens siihen uskonut. kun tämä oli jatkunut vähän aikaa pistin hanttiin ja hankin kissalle vitamiinipillereitä. salaa tietenkin. käskin poijun syöttii niitä cremelle. ne eivät kuitenkaan auttaneet joten pistin pystyyn 'pelastetaan-creme-nälkä-kuolemalta'-projektin, mikä tarkoittaa että pölkytin Perheelleni että jos ei mitään tapahdu, minä vien kissan. silloin alkoi onneksi taahtua ja nyt kissa on kunnossa <3
oho eksyinpä asiasta :D

niin sittenkun pääsin ovesta sisälle, ihanat koiramme joita olin ikävöinyt näääääääääääin paljon hyökkäsivät nuolemaan minut päästävaraisiin! kirjaimelliseti :D
sitten menin ylös ja moikkasin pupumme(, joka on btw tosi pelokas! :D) ja Cremen. leikkisin niiden kanssa vähän aikaa ja kattelin ympärilleni. kaikki oli ihan samoin kuin ennenkin. oli ihanaa huomata että jopa kaukosäädin oli tngettu samaan pikkukoloon johon viimeksi sen muistin pistäneeni. kaikki oli siis kunnossa, ja se helpotti oloani paljon.

viikonloppu sujui näissä merkeissä. aamulla heräsin-menin vessaan- takaisin ylös- luin-piirsin-katsoin tv'tä- menin vessaan- menin nukkumaan. :D yksinkertaista :D iskä ei oikein varmaan tykkää etten ole alakerrassa hänen ja N'n kanssa, mutta minä en oikein viihdy sellaisissa tilanteissa... enkä tykkää syödä iskänluona. siellä syödään aina kaikkia 30% alennuksena viimeinen käyttöäivä huomenna, ruokia, joita en syö :D miksikö? en tiedä. minua vain suoraan sanottuna ällöttää ne! ei niissä ole mitään pahaa eikä minua ällötä jos joku muu syö niitä, mutta itselläni on tämä fobiaa lähentelevä 'vammani' :D

viikonloppu oli kaiken kaikkiaa ihan kiva, vaikken syönytkään lauantaina mitään ja perjantainakin vain 5 nakkia ja suklaa levyn :D

olen muuten yrittänyt lopettaa tämän syömisvammailun, sillä tästä ei ole mitään järkeä! olen läski, okei. syön liikaa, okei. ei se mitään. en ole käynyt vaa'allakaan  pitkään aikaan!! ainakin yritän, vaikka ajatukset pyörivätkin koko ajan kaloreissa ja liikkumisessa ja syömisessä ja jne.. mutta en luovuta prkl!!





olette muuten äänestäneet teemapostaukseksi, ystävät. eli ajattelin että jos tekisin vaikka videoostauksen näistä ihanista pikku palleroistani? mitä mieltä olette? :)


-Alice-
 ps. yritän muuttaa kirjoitus tyyliäni paremmaksi! toivottakaa onnea!
 pps. ärsyttääkö teitä miljoonat kuvat joita postauksiini ladon? ajattelin että jos laittelisin nää ylijäämä kuvat tänne lopuun aina? sillon niitä ei olis pakko kattoo!! :D





nää tulee putkeee-ee-een ette usko kuka kattoo näit sit neloselta <3







DAMN WITH YOU! :D



umm... awkwaaaaard?



LOVE IT <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi piristäisi hirveästi! <3