5. Oma kroppa

Kun oma ruumis on vankila

luin tuon otsikon alla olevan jutun kerran. Juttu kertoo tytöstä joka ei voinut sietää omaa ruumistaan, ja teki sen vuoksi typeriä asioita. Tyttö inhosi sääriään jotka eivät mahtuneet pitkävartisiin saappaisiin niinkuin muiden kauniimpien tyttöjen. Tyttö inhosi reisiään jotka istuessa levistyivät, vaikka muiden söpömpien tyttöjen reidet olivat kuin tikut tuolia vasten. Tyttö inhosi mahaansa, jonka hän piilotti paksujen huppareiden alle, kun muut paremmat tytöt kulkivat rannalla bikineissä. Tyttö inhosi solisluitaan, rintojaan, käsivarsiaan, kaulaansa, kasvojaan ja kaikkea itsessään. Tyttö inhosi ruumistaan niin paljon että oli valmis uhraamaan kaiken laihemman kropan tavoittelussa.
Minä kirjoitin tuon jutun.

Mun kroppa on ollut mulle aina epävarmuuden kohde. minua haukuttiin 4 luokasta lähtien, ja seitsemännellä luokalla päätin laihtuvani. suunnittelin kaiken valmiiksi. tee se silloinkun on koulua niin ihmiset näkee sua enemmän eikä huomaa. skippaa ruoka. mittaa joka ilta sun ruumiinosat. kolme kertaa päivässä vaa'alle. karkkia vain viikonloppusin. Toi ei ole edes pahinta.
Jossain vaiheessa toi meni täysin yli. elin monta päivää pelkällä vedellä. juoksin viidenkilometrin lenkkejä joka päivä. kalorit eivät saaneet mennä yli 400. Tässä vaiheessa kaverit alkoivat huomata. ei kroppani muutoksia, mutta pakkomielteisen käyttäytymisen. kaupungissa syötyäni berliinimunkin miltei oksensin pahaa oloani, ja kun muut ostivat karkkia minä ostin omenan. laskin kalorit aina, ja osasin luetella miltei jokaisen syömäni ruuan kalorit.

Haluatteko tietää mikä sai mut lopulta ratkeemaan liitoksiltani? Olin neljän kuukauden aikana laihtunut miltei 20 kiloa. kuukautiseni olivat loppuneet. kynteni eivät kasvaneet ja hiukseni tippuivat päästä. ruumini ei ollut muuttunut. kadulla yhä huudeltiin välillä.
7-8 luokan kesällä oli se tavallinen terveydenhoitajan reissu, johon minä sitten marssin peloissani,vaikka olin omalla sairaalla tavallini kuitenkin innoissani. huomaako terveyden hoitajani painoni alenneen? Painoin 46 kiloa ja painoindeksini oli 18.4, eli juuri ja juuri alipainoinen (raja on 18.5). Entä mitä terveyden hoitajani sanoi? "Jaaha hyvin on paino pudonnut, vaikka olet vieläkin vähän pyöreä. Jatka samaan malliin!"
en osannut käsitellä tuota tietoa. Aivoni eivät suostuneet toimimaan. 
Siinä minä istuin. Alipainoinen nuori tyttö, joka oli tehnty kaikensa ja vielä enemmänkin yhteiskunnan hyväksynnän eteen. Uhrannut terveyteni, kauniit kynteni ja tuuheat hiukseni. "Jatka samaan malliin!". tiedättekö mitä ajattelin? "vitut!".

Alku oli tosi vaikeaa. syöminen, yksi maailman helpoimmista asioista, miten se voisi olla niin pelottavaa? En tiennyt, enkä tiedä vieläkään. aloin kuitenkin syömään. pikku hiljaa. hiukan oikeaa ruokaa. kananmunan keltuainen. voita leivälle. vaaleaa leipää. riisiä. perunaa. suklaata. kaikkea sitä mikä oli ollut pahin viholliseni seitsemmänneltä luokalta lähtien. pienin askelin aloin parantua.

Tiesitkö että yhdysvaltalaisista tytöistä puoli prosenttia kärsii anoreksiasta ja 1-2 prosenttia bulimiasta, todellisuudessa jopa 14 prosentilla amerikkalaisista on joitakin syömishäiriöiden oireita.
Tiesitkö että kaikista syömishäiriöön sairastuneista poikien ja miesten osuuden arvioidaan olevan noin 10 prosenttia, hieman syömishäiriötyypistä riippuen.
Tiesitkö että Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen tutkimuksen mukaan  syömishäiriöt ovat vakavassa kasvussa. esimerkiksi alle 12-vuotiailla lapsilla todettiin vuonna 2006 119 prosenttia enemmän syömishäiriöitä kuin vuonna 1999.
Tiesitkö että Syömishäiriöitä on niin monenlaisia ettei niitä kyetä edes laskemaan? yleisimpiä syömishäiriöitä ovat Anoreksia, Ortodeksia, ja bulimia.
Tiesitkö että vain pieni osa syömishäiriöitä sairastavista on niin laihoja että lääketieteellisen aliravitsemuksen kriteerit täyttyvät. Suurin osa on joko normaali- tai ylipainoisia.

 Haluatteko muuten kuulla toisenki, vähän 'hauskemman' tarinan? 
Aina yhdeksännen luokan alulla, annetaan jokaiselle 14-15 vuotiaalle oppilaalle jäykkäkouristus rokote, ja sitä varten pitää mennä terveydenhoitajalle. Ajattelin että 'helppo nakki piikki pois ja pyörryn'. no en pyörtynyt, mutta pahin oli vielä tapahtumassa.  kun pistoksen kohdalle oli saatu laastari paikalleen tokaisi terveydenhoitaja että "meneppä tohon seinän viereen niin otetaan samalla pituus ja paino." vieläkään en ole täysin sinut itseni kanssa, joten vastustelin hiukan aikaan. sovimme että hän ei sano painoani ääneen, ja saan mennä selkäpäin vaa'an mittariin. no terkkari kuitenkin tokaisi "Ajattelinkin että olet lihonut vähän! Kyllä sinä oletkin vähän lihava." 
En sano mitä kaikkea hänelle huusin pääpunaisena, mutta tähän suuntaan se meni "Eksä tajuu mitään mitä sun naaman edessä tapahtuu!? sä et todellakaan voi sanoo tollasta yhdellekkään nuorelle naiselle tai miehelle, ja kuvitella ettei niiden itsetunto laske sata pykälää alaspäin! mä oon tosi pahoillani jos oon sun mielestä läski, mut sä et voi sanoo tollee ihmiselle jolla on ollut syömishäiriö! Sano tarpeeksi monelle ihmiselle tolleen ja saat itkee niiden haudalla vitun lehmä!" näin huudettuani lähdin puolialastomana ulos terveydenhoitajani vastaanotolta ovet paukkuen. terveydenhoitaja siis tiesi että mulla oli syömihäiriö. En ole muuten terkkaria tän jälkeen pali nähnyt, ja vaihtoi onneksi pois meidän koulustakin.
 myönnän että olin tosi jyrkkä ja epäkohtelias ja kaikkea muutakin, mutten kadu sanomisiani. jonkun oli pakko vetää se takas maanpinnalle ettei se vielä jonainpäivänä oikeesti tapa jotakuta.

Tässä oli tarina musta ja mun taistelusta kroppaani vastaan.  Mä oon nyt normaalipainoinen. En kehtaa käyttää bikineitä tai tiukkoja vaatteita. en vieläkään syö mielelläni muiden edessä, ja ei mun kroppa kaunis ole.  Mä en oo laiha, ja oon alkanu hyväksyy tosiasian ettei mun tarvittekkaan olla. ei tarvitte olla laiha ollakseen kaunis.
Mä myös haluun kiittää mun ystäviä tästä parantumisesta, Iidaa joka aina jakso masennella mun syömättömyyttä, Porkkanaa joka oli niin kyllästynyt mun kaloreiden laskentaan että sai mut lopettaa sen, Kitiä joka sai mut tajuumaan kuinka kauheeta mun elämä sillon oli, Äitiä joka jaksoi houkutella mut syömään ja kesti mun heitteleviä mielialoja ja Sua joka sai mut uskomaan ees sen yhen kuukauden ajan että joku voi joskus rakastaa mua. Voi kuulostaa tyhmälle, mutta kiitän myös Hattaraa joka tuli kehräämään mun korvanviereen ainna kun itkin peilin edessä. Kiitos.

Jos sinä rakas lukijani huomaat itsessäsi nyt syömishäiriön kädenjäljen, pyydän kauniisti: Hanki apua. se on aluksi tosi pelottavaa, mutta siitä selviää. Koskaan ei ole liian myöhäistä, ja elämä on parempaa terveenä. mulle voi lähettää kommentilla viestiä, tai sähköpostiini Klostor14@hotmail.com. mä haluan auttaa, koska tiedän henkilökohtaisesti mikä helvetti syömishäiriöisen elämä on.

 musta tuntuu todela hassulle puhua tästä asiasta näinkin julkisesti, joten pyydän etteivät tutut tule mm. koulussa puhumaan mulle tästä tai juoksen karkuun :D

"It's the first time in forever that I've been so scared

You just five foot six, blue eyes, blonde hair

When I see your face

There's no breathing space"

-Alice-

ps. oon pahoillani että tästä tuli enemmänkin "minä ja syömishäiriö" kuin "minä ja kroppani", mutta jos tä auttaa yhtäkin ihmistä tässä maailmassa niin en kadu mitään.

'Tell her that she turns my cheeks the colour of my hair'

 Mä en sano "anteeks etten ole kirjoittanut" tällä kertaa, sillä mulla on ollut niin paljon koulu hommia, että on hyvä etten kuollut. Maantiedon esitelmä oli viedä sormet ja Äidinkielen kirjailija esitelmä järjen. vielä Kuvaamataidon taiteilija esitelmä jonka teen Tim Burtonista, ja kuvamataidon päätöstyökin häämöttää aivan lähellä. huoh, eli jos minusta ei kuulu mitään, olen luultavasti hukkunut paperipinojen, kirjojen ja kuminpurujen sekaan enkä löydä pois.

Päänsärkyisen maanantain, tiistain ja keskiviikon vuoksi olin ti ja ke pois koulusta. flunssa ei ole kiva asia, vai mitä mieltä olette?
Mulla on ollut mahtava viikko muuten paitsi tuon kipeyden vuoksi. ystävänpäivä oli ainakin ihana (vaikka halaaja hirviöitä hyökkäilikin joka puolelta hui!). Koulussa meillä oli erikois ohjelmaa eli, Hali sydämmet, suklaan jakoa ja terkkuradio! meillä oli myös näytelmä, mikä oli sinäänsä haastava, että yritimme tehdä siitä vakavan. no ulkopuolisen silmin se ehkä olikin, mutta verhojen sulkeuduttua pieneksikin hetkeksi näyttelijä toverini saivat nostaa minusta lattialta nauramasta ääneti. no kai se hyvin meni.
Tässä kuvia! :)

Hat ja mantsan essee (Y)

Sanna 10v

Hups, tuhlasin ruokarahani lähteveteen ja Justin Bieberiin. heh.

mul on parhaat kaverit ikinä kun ne lähettää mulle suklaata <3

fiilistelin vähän mun muistolaatikolla ja kattokaa mitä löysin!

täs Terapeutti ja Nestori moro!

penkkarit

Hiihtoloma alkoi! jeee! sinäänsä ei innosta, sillä en varmaan tee koko lomana mitään.. Porkkanan kanssa lupauduin hengailemaan jossain vaiheessa, ja pitää kai sitä Laitilaakin käydä katselemassa (mulla on kauhee ikävä!).ainakin jonkun leffan menen katsomaan, yksin tai jonkun kanssa. Haluisin nähdä sen Hitchcockin, onko joku käynyt kattoo sen? muuta suunnitelmaa mulla ei kai sitten ole. jos joku lupautuu mun kannsa johonkin niin saa heti pyytää *Silmienräpytystä*.
mitä te aijotte tehä ensviikolla? :)

I'm gonna pick up the pieces of my shattered heart,

I'm gonna put them on wall,

'cause that's the magic of my arts

It's the only way how I can make through this all.

-Alice-

fun fact of the day: don’t touch me

Mun viikonloppu meni lähestulkoon näin: Siivoa, kokkaa, sekoile ja lopuksi siivoa.
Eli vähän monisanaisemmin: Porkkana ja Iida oli meillä yötä! oli mahtavaa ja tehtiin videoita, joita nähdään joinain keskiviikkoin täällä mun blogissa. sanonpahan vaan että ÄLKÄÄ SYÖKÖ KAAKAOJAUHOJA LUSIKALLISTA SUORAAN PURKISTA. super ällöä.
 Tuli sinä iltana tehtyä sitten kaike näköistä. käveltyä yksin pimeitä katuja, naurettua vatsa kipeäksi, kyyneleitä vuodatettua ja kiljuttua kurkku käheäksi. ihana viikonloppu!

Tänään mulla on syntymäpäivä. tasan kello 18.42 kuusitoista vuotta sitten syntyi kirkuva hiukan liian kalpea pallero, joka myöhemmin pitkän taistelun jälkeen sain nimen Sanna. huhhuh, sain taas itseni miettimään kuinka kauhee lapsi olin olen. :D

 Syntympäiväni kului ihmisten halauksia vältelle, ja nolona syntymäpäivä onnittelut vastaanottaen. sain kyllä 3 maailman parasta syntymäpäivä korttia tänä vuonna, Homo Sateenkaari kortin Kitkatiltä, Pikku Myy kortin Iidalta ja Super komeen kortin Porkkanalta! :D
Onnitteluja tuli jos jonkin näköisestä nurkasta, ja jopa joku kaupungilla huusi "hyvää syntymäpäivää Sanna". hyppäsin miltei kengistäni ulos. Inhoan syntymäpäivääni. paitsi että sain rahaa jee!

Mulla on myös ollut pahaolo ja päänsärkyä koko päivän. sellan en olo siis että vois hypätä jäävuorelta alas.
Huomenna pitäisi mennä kouluu, ja heti sen perään Turkuun tutustumaan kouluun johon olen hakemassa. huhhuh, jos tää pahaolo jatkuu niin mä tosiaan etin sen jäävuoren käsiini ja hyppään. vaikka kyllä silti pakottautuisin tuonne tutustumis käynille, se on kuitenkin tosi tärkeetä.

my new shoes 120e -50% =60e  korkoa 14cm - 7cm

hups, taas meni mun postaus pelkään turhanpäiväiseen hömpötykseen! heh, no jaa. mä meen jatkaa  makoilua ja kirjojen lukemista! see ya darlings !

"'Cause when you're fifteen and 

somebody tells you they love you

You're gonna believe them

And when you're fifteen, 

don't forget to look before you fall

I've found time can heal most anything

And you just might find who you're supposed to be

I didn't know who I was supposed to be at fifteen"

-Alice-

KYSYMYKSIÄÄÄÄH!!

video suomenkielellä : kysymyspostaus siis tulossa ja paljon kysymyksiä toivotaan
en julkase kysymyksiä 
 

 “Are you more afraid of spiders or birds?”

"I’m more afraid of spiders because you know birds, birds they stay outside, you know, they respect your motherfucking boundaries. You’re not just gonna walk home and see a motherfucking bird chilling on the couch. Spiders, they just go everywhere they ever fucking want to go like they some rich bitch on vacation and can just sit on your couch, on the walls, in the bathroom, in the kitchen, in refridgerator, wherever the fuck they just want to pop out with their annoying ass webs. They sit up there and they just sprayin their little silk shit all over the place like they have no motherfucking respect. I hate spiders.”

-Alice-

‘I set my body on fire so I can be free!’

Ugh täs mä taas, ilman mitään kerrottavaa. Mun elämä on nykyään ERITTÄIN tylsää, muttei kuitenkaan. Liikaa Draamaa.  äh en tiiä mitä kirjottais, kun tätä lukee nii moni tuttu ja puol tuttu. en voi puhuu mistään henkilökohtasesta, mutten kuitenkaan keksi mitään muutakaan koska oon niin nolife.

tänään en menny kouluun, koska mulla oli tosi paha olo. nukuin yöllä alle tunnin ja yh. oon sit koko päivän siivosin ja laitoin valoja mun huoneeseen. nyt mun huone on täynnä erilaisia valoja. yay. oon kattonu miltei kaikki Harry Potter leffat tän viikon aikana ja asdfghj. tarviin jotain tekemistä.

Oon miettinyt et kaks viikkoo sit olin koko ajan jossain. joka päivä jotein tekemistä enkä ollu putkeen kaks viikkoon päivisin kotona, ja viimesen kahen viikon aikana oon ollu kaks kertaa kaupungis kavereiden kanssa. (käytän liikaa numeraalia kaksi) huoh, missä myydään halvalla uus elämä?

Sain muuten ihanan kommentin, ja se saa voimaa jatkaa tätä tylsää bloggailua, ja haluisinkin nyt kiittää sua siitä kommentista! Kiitos sinä ihana kommentoija! <3 tiiät varmaan että puhun susta :P

yritän muuten tehdä sitä '100 factaa minusta' mutten oikeen osaa XD oon huono kertomaan ittestäni mitään, kos oon nii sekava etten tajuu itekkään mitään.
 onneks Juulia auttaa mua:

1. vihaat juustoa

2. vihaat monia ruokia

3. oot directioner

4. narry 4ever bitches

5. tykkäät Juuliasta

6. rakastat villapaitoja

7. unelmoit Peteristä joka käyttää luonnonlähesiä villapaitoja

8. sul on tosi usein korkkarit

9. oot ihaba

10. rakastat piirtää

11. luet kirjoja

12. su nimi on oikeesti sansan

13. annat kavereilles aina lempinimiä

14. KISSAT ON SUN ELÄMÄ JA HATTARA

loistavia factoja! XD toi ihminen vaan tietää ihan liikaa must, sen mä vaan sanon <3
Täs viel randomeja kuvia:

tän sain sieltä TET-paikasta palkkioksi (tosi kallis kirja!)

lauantaina oltii myllyssä ja täsä ostoksia

"I do not think I’m easy to define. 

I have a wandering mind. 

And I’m not anything that you think I am." 

-Syd Barrett-

-Alice-
ps. ajattelin muokata taas blogin ulkoasu. onko ideoita?